Raskauden alku saa monen tulevan äidin miettimään elämäntapojaan. Miten voisin omilla arkisilla valinnoillani taata tulevalle lapselleni parhaan mahdollisen alun elämään?
Tupakoinnin ja alkoholin käytön haitat sikiölle ovat jo kaikkien tiedossa ja monet tuntevat myös ruoka-aineet, joita raskausaikana tulisi välttää mahdollisten keskenmeno- tai sairastumisriskien minimoimiseksi. Lista vältettävistä ja kielletyistä ruoka-aineista tuntuu kuitenkin kasvavan vuosi vuodelta tutkimustiedon lisääntyessä ja täsmentyessä. Lisäksi tulisi huolehtia sikiön kehittymiseen tarvittavien ravintoaineiden riittävästä saannista, ja seurattava suosituksia vitamiinien ja kivennäisaineiden tarvittavista määristä.
Tieto lisää tuskaa. Ohjeiden, kieltojen ja suositusten määrä voi tuntua ahdistavalta, kun kyseessä on niinkin tärkeä asia kuin oman lapsen terveys. Miten voin muistaa kaiken? Uskallanko syödä ravintolassa tai juhlissa, kun en voi varmuudella tietää, mitä ainesosia tarjottu ruoka sisältää? Entäpä jos alkuraskaus menee pahoinvoidessa ja ruokavalio muodostuu kauniisti sanottuna hyvin yksipuoliseksi? Miten vauvani saa kaiken tarvitsemansa? Tai mitä pitäisi tehdä oudoille mieliteoille?
Elimistön sopeutuvaisuus
Elimistömme on onneksi äärimmäisen sopeutuvainen. Puutostilojen syntyminen vaatii aikaa ja tulemme toimeen hetkittäin hyvinkin niukalla ravinnolla. Ravitsemukseen kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota. Jos raskausaikana vauvan hyvinvointi motivoi tekemään muutoksia parempaan suuntaan, voi ainakin osa muutoksista jäädä pysyviksikin ja sitä kautta parantaa hyvinvointia vielä raskausajan jälkeenkin. Myös imetys kuluttaa äidin elimistöstä ravintoaineita ja synnytyksestä palautuminen on nopeampaa, kun ravitsemustila on kunnossa.
Rauta ja muut tärkeät ravintoaineet
Raudan tarve lisääntyy raskausaikana lisääntyneen verimäärän, istukan ja vauvan kasvun vuoksi. Synnytyksessä rautaa menetetään vielä lisää verenvuodon määrästä riippuen. Vain noin puolet raskaudenaikaisesta raudan tarpeesta on mahdollista täyttää ruokavaliolla – toinen puoli täydennetään äidin rautavarastoista tai raskauden aikana otettavasta rautalisästä. Jos äidin rautavarastot ovat vähissä jo ennen raskautta, on lisäraudan saanti turvattava.
Muita tärkeitä ravintoaineita ovat D-vitamiini, foolihappo ja jodi. Kalsiumin saannista on huolehdittava erityisesti silloin, kun maitotuotteet eivät kuulu päivittäiseen ruokavalioon. Silloin täytyisi muistaa tarkistaa, että kalsiumin saanti on riittävää muista lähteistä.
Pahoinvointi, riittävä ravitsemus ja mieliteot
Pahoinvointi on valitettava raskaudenaikainen riesa. Useimmilla se rajoittuu aamuihin, ja loppupäivän voi syödä jotakuinkin normaalisti. Jos ruoka ei tunnu maistuvan ollenkaan, kannattaa kokeilla esimerkiksi erilaisia juotavia smoothieita, hedelmiä tai muita kevyitä ja pieniä aterioita, jotta energiansaanti ei laskisi aivan pohjalukemiin.
Mieliteotkin voivat kertoa jostakin oikeasta tarpeesta, joten niitäkin kannattaa kuunnella. Jos tekee mieli suolaista ja jaloissa on suonenvetoja tai kramppeja, kannattaa kokeilla, auttaisiko magnesium. Makeanhimo taas voi kertoa vajaasta energiansaannista – silloin kannattaa miettiä, mitä on tullut syötyä aiemmin päivällä. Kovin kevyt aamiainen ja lounas aiheuttavat helposti erilaisia mielitekoja ja iltanapostelua. Monipuolinen aamiainen ja säännöllinen ateriarytmi auttavat pitämään verensokerin tasaisena ja mieliteot kurissa.
Raskausaika on ainutlaatuista ja ihmeellistä aikaa ja useimmat kokevat sen vain kerran tai kahdesti elämänsä aikana. Siitä kannattaa nauttia mahdollisista vaivoista huolimatta. Yritä olla huolehtimatta turhista ja pidä itsestäsi huolta. Käy hemmotteluhoidoissa, harrastuksissa ja tapaa ystäviä. Jossain vaiheessa iskee yleensä pesänrakennusvietti, ja koko sisustus menee uusiksi. Salli itsellesi kuitenkin myös mahdollisuus olla tekemättä mitään. Raskaus on sekä fyysisesti että henkisesti iso asia. Anna kehon ja mielen myös levätä ja palautua.
Raskausajan ravintovalmennus Hyvä Olo Ilonassa