Stressin vaikutukset kehoomme ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme on tiedetty jo pitkään. Lyhytkestoinen stressi voi olla meille jopa hyväksi, mutta pitkittyessään stressi alkaa heikentää toimintakykyämme. Kuormittava ympäristö, jatkuva älylaitteilla oleminen, vähäinen liikunta ja heikko palautuminen ovat esimerkkejä stressiä aiheuttavista tekijöistä, joihin on hyvä kiinnittää huomiota. Lue tästä blogista, kuinka stressi vaikuttaa kehosi toimintaan ja kuinka voit mitata omaa riittävää palautumistasi.
Stressi on viime vuosikymmenen aikana noussut erityisen suosituksi puheenaiheeksi. Olemme havahtuneet kasvaviin niska-hartiaseudun vaivoihin, mielenterveyden haasteisiin ja eri kiputiloihin, jotka kroonistuvat.
Elämän sanotaan olevan tänä päivänä aikaisempaa kuormittavampaa. Ympäröimme itsemme erilaisilla virikkeillä, ja pitkän työpäivän jälkeen emme palaudukaan, vaan jatkamme älylaitteiden tuijottamista huonoissa asennoissa. Tuntuu, ettemme millään ehdi tehdä kaikkea ja ainainen kiire painaa mieltämme, kuulostaako tutulta?
Kuinka stressi vaikuttaa kehon toimintaan?
Liiallinen pitkäaikainen kuormittavuus ja stressi alkavat näkyä kehossamme ja kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissamme monin eri tavoin. Usein alamme huomata olevamme turhautuneita ja ärtyneitä, levottomia, ahdistuneita ja huolestuneita. Meillä voi olla vaikeuksia muistaa asioita, emme osaa tehdä enää päätöksiä tai uniongelmat vaivaavat.
Kehossa stressi aktivoi sympaattista hermostoamme, jonka myötä olemme jatkuvasti valmiita taistelemaan tai pakenemaan. Olemme valppaita ja jatkuvassa hälytystilassa, joka pitkittyessään alkaa oireilla monin eri tavoin. Tyypillisiä stressioireita ovat esimerkiksi vatsavaivat, päänsärky, huimaus, kohonnut verenpaine, sydämentykytykset, pahoinvointi sekä flunssakierteet.
Osalla stressi näkyy tuki- ja liikuntaelinten oireiluna – alaselkä alkaa jatkuvasti kipuilla, tai stressitila saa nostamaan hartiat korviin, kiristelemään hampaita ja jännittämään lihaksiaan.
>> Lue myös: Alaselkäkivut vaivaavat monia aikuisia
Kenties saatat huomata kiristeleväsi leukojasi ja purevasi hampaita yhteen pitkin päivää tai vaikkapa autolla ajaessasi. Erityisesti purentalihasten jumit ja siitä aiheutuvat oireet ovat huomattavasti yleisempiä kuin moni ajattelee. Stressin lisäksi oireita esiintyy tietokoneella työtä tekevillä, sillä merkittävä vaikutus kehomme hyvinvoinnille on myös huonoilla työasennoilla, joissa ollaan pitkään päivän aikana.
>> Lue myös: 5 keinoa helpottaa purentalihasten jumeja
Mikäli lihaksemme eivät pääse riittävästi palautumaan, jää jännitystila päälle kuormittamaan elimistöä ja aiheuttaa erilaisia kipu- ja jumitiloja. Yhtenä esimerkkinä tästä on jännitysniska, joka johtuu niskan ja hartioiden pitkään jatkuvasta jännitystilasta. Esimerkiksi istumatyössä yläselkä ja niska ovat usein venyttyneessä asennossa ja olkapäät kääntyvät eteenpäin. Tällöin myös leuka työntyy herkästi eteen, jolloin niska joutuu suureen rasitukseen. Toisinaan jännitys ei lopu työpäivän jälkeenkään, sillä esimerkiksi stressi ja purentaongelmat saavat ihmisen jännittämään ylävartalon lihaksiaan. Tällöin niskan lihakset eivät pääse missään vaiheessa rentoutumaan ja palautumaan – ja alkavat oireilla.
Lue myös: Jännitysniska on yleinen työikäisten vaiva
Pitkittynyt stressi vaikuttaa kehoomme monin eri tavoin.
Sykevälivaihtelu (HRV) on hyvä mittari oman hyvinvoinnin ja stressitilan mittaamiseksi
Sykevälivaihtelu (HRV) kertoo kehon stressitilasta eli sopivasta kehon palautumisesta ja tasapainosta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, kuinka hyvin oman kehosi autonomisen hermoston puolet ovat tasapainossaan.
Autonominen hermostomme koostuu kahdesta puolesta, joista molemmilla on oma tärkeä tehtävänsä. Sympaattisen hermoston tehtävänä on valmistaa ja ohjata meidät toimimaan. Se vastaa esimerkiksi “taistele ja pakene “ -reaktiostamme. Parasympaattisen hermoston tehtävä on puolestaan ohjata kehoamme hidastamaan ja palautumaan, se ottaa vallan esimerkiksi kun stressaava tilanne on ohi.
Kun kehomme toimii ihanteellisesti, on sykevälivaihtelu suurta.
Kun nämä kaksi hermostomme puolta antavat sydämellemme tehtäviä, se saa sykkeemme nousemaan ja laskemaan. Tästä syntyy sykevälivaihtelu, joka normaalisti toimiessaan on vaihteleva. Kun sykevälivaihtelu on suurta, on autonominen hermosto tasapainossa ja se kykenee vastaamaan normaalisti päivän aikana tapahtuviin eri toimintoihin ja virikkeisiin. Tällöin olemme sopeutuvia, joustavia ja kykenemme toimimaan eri tilanteissa.
Sykevälivaihtelun mittauksen tulokset voivat auttaa meitä tulkitsemaan oman hyvinvointimme ja palautumisen tilaa, löytämään oman elämän stressitekijöitä ja ohjata oikeanlaisiin elämäntapojen muutoksiin.
>> Lue lisää sykevälivaihtelusta: Sykevälivaihtelu (HRV) kertoo kehosi stressitilasta
Kuinka helpottaa stressiä ja auttaa elimistöä palautumaan?
Viimeistään stressioireiden ilmestyessä on hyvä kiinnittää huomiota riittävään palautumiseen, laadukkaaseen uneen sekä kuormituksen vähentämiseen. Stressaavissa elämäntilanteissa myös kinesiologinen tasapainotus voi auttaa sinua löytämään tavoitteita ja kulkemaan niitä kohti. Tasapainotukset tuovat apua niin fyysisiin kuin psyykkisiinkin kipuihin ja jännityksiin yhdistämällä länsimaista anatomia- ja fysiologia osaamista idän tuhansia vuosia vanhoihin oppeihin, kuten akupunktioon, meridiaanioppiin ja viiden elementin teoriaan.
Tasapainotuksen avulla päästään kiinni kehon syvempiin kerroksiin ja löydetään oikeita hieronta ja kosketuspisteitä, joiden aktivointi saa kehon omat itseparantamismekanismit toimimaan ja purkamaan kehon stressiä suhteessa hoidettavaan tavoitteeseen.
>> Lue lisää: Kinesiologinen tasapainotus
LISÄÄ APUA JA HELPOTUSTA KIREYKSIIN STRESSINISKAHIERONNASTA
Lisäapua niska- ja hartiaseudun jumeihin kannattaa hakea myös hieronnasta. Esimerkiksi stressiniskahieronta on tehokas täsmähoito jännittyneen niska-hartiaseudun alueelle. Stressiniskahieronta perustuu hieronnan, kipu- eli trigger-pisteiden käsittelyn ja eteerisen öljyn yhteisvaikutukseen.
Hieronnalla on todettu olevan lukuisia positiivisia vaikutuksia. Säännöllinen hieronta on hyvä keino kehon ja mielen huoltamiseen, kiputilojen ennaltaehkäisemiseen ja kehon aineenvaihdunnan ylläpitämiseen. Lisäksi hierontakäynti kannattaa aina, kun esimerkiksi lihasjumit tai niiden aiheuttavat kivut tai puutumisoireet häiritsevät arkea.
Hieronnan tiedetään myös tehostavan palautumista ja rentoutumista, parantavan kehon liikkuvuutta sekä vähentävän stressiä. Siksi hieronnalla voi olla positiivinen vaikutus esimerkiksi unettomuuteen tai unen laatuun.
Hieronta laukaisee tehokkaasti lihaskramppeja ja jännitystiloja lämmittäen, hoitaen ja elvyttäen tukkoista lihasta sekä kiihdyttäen aineenvaihduntaa. Parhaimmat ja pitkäkestoisimmat tulokset saat uusimalla hieronta useasti lyhyen aikavälin sisällä, jolloin uusia jännitystiloja ei pääse syntymään.
Lue lisää: