Jännitysniska eli “tension neck” on yksi yleisimmistä työikäisten tuki- ja liikuntaelinten ongelmista. Vaivat ovat yleensä lieviä, mutta jännitystila voi aiheuttaa myös moninaisen arkea haittaavan oirekirjon, kuten päänsärkyä, huimausta ja käsien puutumista. Niskakipu kannattaakin aina hoitaa mahdollisimman ennaltaehkäisevästi oikeanlaisella hoidolla.
Mikä on jännitysniska?
Niskakipu sekä muut hartia-alueen kireydet ovat yksi yleisimmistä tuki- ja liikuntaelinten ongelmista. Niitä esiintyy jopa 70 prosentilla jossain vaiheessa elämäänsä. Suuri osa niskan ja hartiaseudun kivuista on lähtöisin lihaksista.
Jännitysniska eli “Tension neck” on tyypillinen niskajumi, johon liittyy lihasten aineenvaihdunnan ja jopa rakenteen muutoksia. Osalla oireet menevät ohi itsestään, mutta erityisesti krooninen jännitysniska vaatii oikeanlaista hoitoa, kuten niskan lihaksiin kohdistuvia voimaharjoituksia.
Miten jännitysniska syntyy?
Jännitysniska johtuu niskan ja hartioiden pitkään jatkuvasta jännitystilasta. Useimmiten jännitysniska on seurausta huonosta työergonomiasta. Esimerkiksi istumatyössä yläselkä ja niska ovat usein venyttyneessä asennossa ja olkapäät kääntyvät eteenpäin. Tällöin myös leuka työntyy herkästi eteen, jolloin niska joutuu suureen rasitukseen.
Niskakivuille altistavia tekijöitä ovatkin huono työergonomia, huono ryhti, toistotyö sekä tarkkuutta vaativa työ. Jännitysniskan syntymiseen vaikuttaa erityisesti lihasten aineenvaihdunnan häiriintyminen, mikä johtuu staattisista asennoista. Esimerkiksi huonossa työasennossa tietokoneella kirjoittaessamme voimme joutua kannattelemaan käsiämme pitkiä aikoja hartioiden lihaksilla. Tällöin hartialihakset ovat pitkiä aikoja täysin liikkumatta, tasaisessa jännityksessä.
Jännitysniska onkin yleinen esimerkiksi näyttöpäätetyötä tekevillä. Lisäksi sitä esiintyy runsaasti myös muissa ammateissa, joissa eteenpäin kumartuva asento on tyypillinen, kuten kampaamo- ja siivousala. Myös seisomatyössä eteenpäin kumartuva asento on mahdollinen, mikäli vartaloa ei jaksa kannatella ryhdikkäänä koko työaikaa.
Toisinaan jännitystila ei lopu vielä työnteon jälkeenkään, jolloin niskan lihakset eivät pääse missään vaiheessa rentoutumaan. Myös esimerkiksi stressi tai purentaongelmat saavat ihmisen jännittämään ylävartalon lihaksiaan.
Kun jännitys on jatkuvaa, se heikentää lihasten aineenvaihduntaa ja verenkiertoa, mikä synnyttää kipuja, kireyttä ja jumeja.
Jännitysniska oireilee monin eri tavoin
Yleisiä jännitysniskan oireita ovat erilaiset niska- ja hartiaseudun kivut sekä kireyden tai heikkouden tunne. Kipuja ja kireyttä voi olla niin niskan yläosassa, hartioissa kuin lapojen seudulla. Jännitysniska ei siis oireile vain niskan alueella, vaan voi aiheuttaa hyvin monipuolisen oireiden kirjon myös muualla kehossa.
Hyvin tavallisesti niskajumi aiheuttaa päänsärkyä, sillä veri ei kierrä kunnolla kehossa. Myös esimerkiksi huimausta, käsien puutumista, korvien tinnitusta ja jopa pahoinvointia voi esiintyä jännitysniskan seurauksena. Oireiden syy on kuitenkin aina hyvä selvittää ja hoitaa oikeanlaisella hoito-ohjelmalla.
Hoida jännitysniskaa oikein
Henkilökohtaisten hoito-ohjeiden saamiseksi on hyvä olla yhteydessä fysioterapeuttiisi. Yksi tärkeimmistä asioista jännitysniskan hoidossa on omatoiminen harjoittelu sinulle laadittujen ohjeiden mukaan. Fysioterapeutin vastaanotolle voi hakeutua myös ilman lääkärin lähetettä – ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Hyvää ennaltaehkäisyä lihasten kipeytymiseen on riittävä taukojumppa ja liike, joka ylläpitää niskan alueen aineenvaihduntaa. Esimerkiksi käsien ja olkapäiden pyörittely, kevyt hieronta, voimistelu ja venyttely lisäävät verenkiertoa, liikkuvuutta ja rentouttavat. Myös asentoja on hyvä vaihdella päivän aikana – istu, seiso ja liiku vuorotellen ja vaihda välillä myös istuma-asentoa.
Jännitysniskan omatoimisessa hoidossa tärkeää on lihasten rentouttaminen sekä niskan alueen lihasten vahvistaminen. Oikeanlainen lihaskuntoharjoittelu auttaa vahvistamaan myös pienempiä lihasryhmiä ja oireet alkavat lieventyä lihasten vahvistumisen myötä. Sen sijaan esimerkiksi jo valmiiksi ylivenyneiden lihasten hoitoon ei venyttely ole oikea ratkaisu. Oikeanlaiset hoito-ohjeet kannattaakin hakea fysioterapeutin vastaanotolta, joka laatii oikeanlaisen vahvistavan ja rentouttavan hoito-ohjelman.
Merkittävä osa niskajumien hoitoa ja ennaltaehkäisyä on myös hyvän työergonomian löytäminen. Fysioterapiassa hoidon aloittamiseen kuuluu aina ensin selvitys kipujen ja kireyksien syistä sekä asiakkaan elin- ja työskentelytavoista. Tärkeää on parantaa erityisesti työergonomiaa, kuten työasentoa ja mahdollisen työpöydän ja -tuolin korkeutta niin, että työasento on mahdollisimman ihanteellinen.
Lisää apua jumeihin stressiniskahieronnasta
Lisäapua niska- ja hartiaseudun jumeihin kannattaa hakea myös hieronnasta. Esimerkiksi stressiniskahieronta on tehokas täsmähoito jännittyneen niska-hartiaseudun alueelle. Stressiniskahieronta perustuu hieronnan, kipu- eli trigger-pisteiden käsittelyn ja eteerisen öljyn yhteisvaikutukseen.
Hieronta laukaisee tehokkaasti lihaskramppeja ja jännitystiloja lämmittäen, hoitaen ja elvyttäen tukkoista lihasta sekä kiihdyttäen aineenvaihduntaa. Parhaimmat ja pitkäkestoisimmat tulokset saat uusimalla hieronta useasti lyhyen aikavälin sisällä, jolloin uusia jännitystiloja ei pääse syntymään.
Lue lisää:
>> Edellinen uutinen: Kireät faskiat eli lihaskalvot voivat olla kipujen ja huonon liikkuvuuden taustalla